Haapaniemen kouluparoni ei haaveillut omasta kansakoulusta

Tie koulun omistajaksi oli vahinko

1452
Haapaniemen koulu on rakennettu vuonna 1935. Koulutoiminta siinä loppui vuonna 2010.

Lifestyle-lehdet ovat pullollaan haastatteluja perheistä, jotka ovat ostaneet vanhan kyläkoulun maaseudulta ja elävät unelmaansa todeksi entisessä kansakoulussa. Onko kyseessä kaipuu takaisin koulunpenkille vai mikä on unelman takana? Sitä asiaa oli hyvä selvittää vanhan kansakoulun omistajalta.

KYLÄSSÄ. Uudessakaupungissa Haapaniemen koulu lakkautettiin vuosikymmenen vaihteessa ja se myytiin joulukuussa 2011 kaupungin omalle pojalle, monitoimimies Jukka-Pekka Hyytiälle. Kaupunkilaisten kesken siis ”Jukitsulle”. Tuttu mies Kesän Soundista, viihdeorkesteri Dinturistista, keittiö- ja vessaremonteista sekä kaurismetsältä.

Entisessä luokkahuoneessa nojatuolissa kaksi kissaa sylissään istuvalle Jukitsulle kysymys unelmasta asua vanhassa kansakoulurakennuksessa aiheuttaa röhönaurun ja suoran vastauksen.

– Ei hemmetissä ollut mikään unelma tai haave. Pari kuukautta ennen Haapaniemen koulun ostoa ei minulla ollut aavistustakaan, mihin tulevaisuus vie, Jukitsu paukauttaa ja romuttaa haastattelijan pilvilinnan jutunaiheesta, joka olisi käsitellyt juuri unelmien toteutumista.

Tontista siivu kaupungille

Koko koulunosto-operaatio sai alkunsa, kun Hiulla vanhaa tilaa asuttanut Jukitsu sai kuulla, kuinka alueelle kaavoitetaan iso määrä tontteja. Munasillaan saunan jälkeen pihalla vilvoittelemaan tottunut talon isäntä ei kaupungin suunnitelmista ymmärrettävistä syistä järin ilahtunut.

– Kun sitten kaupunginarkkitehti otti yhteyttä ja kertoi, miten meidän tontista lohkaistaan 650 neliötä tietä varten, niin marssin neuvottelemaan asiasta kaupungintalolle, muistelee Jukitsu ja rapsuttaa unista karvapalleroa sylissään.

– Kuvittelin tekeväni hyvänkin tilin tässä maanlunastusasiassa. Vaan eihän se niin mennyt. Mokomat tarjosivat lämmintä kättä. Lain tai joidenkin pykälien mukaan kun tontista voi noin vain ottaa kaupungille maata, jos se on alle 20 prosenttia pinta-alasta.

Pettymys maanlunastusasiassa sai Jukitsun ehdottamaan vaihtokauppoja ja jonkin ajan päästä kaupungintalolta oltiin yhteydessä ja tarjottiin muun muassa parinkymmenen hehtaarin tilaa Vaakuan saaresta.

– Ensi-innostuksen jälkeen tuli todellisuus eteen. Miten työssäkäynti ja muu liikkuminen olisi hoidettu. Asia haudattiin aika nopeasti.

Miehestä ei saariparonia tehty. Seuraavaksi tarjouslistalle tuli Haapaniemen koulu ja reaktio oli iso ”ei”.

– Kävin kuitenkin pitkin hampain katsomassa näitä tiloja. Itse asiassa varmaan kymmenen eri tyypin kanssa eri kertoina. Tunnelmat olivat ristiriitaiset innostuksesta aina hulluksi nimittämisen välillä.

Rakennusalan ammattilaisena Jukitsu osasi kuitenkin arvioida kunnostustarpeet realistisesti rakennusten suhteen ja teki koulukiinteistöstä kaupungille tarjouksen.

– Ensimmäinen tarjous ei mennyt läpi, mutta pienen fiilauksen jälkeen kaupat syntyivät ja kiinteistö siirtyi meikäläiselle. Tosin Hiun tilan myynti oli edessä ja kun sen tontista lohkottiin vielä kaksi omakotitonttia myyntiin, niin kiitos pankinjohtajan suopeuden, koulukiinteistö siirtyi minulle.

Edessä oli remontointia ja kaupunki edellytti kaupassa myös sitä, että kiinteistö hyödyttää jollain tavoin myös sitä. Ensimmäisenä ajatuksena oli tehdä osasta koulua vuokrattava juhlatila pitopalveluineen, mutta varsin pian Jukitsu perheineen hautasi ajatuksen.

– Kaupungissa on näitä juhlatiloja mielestäni riittävästi, joten neljänsadan neliömetrin rakennukseen alkoi rakentua asuntoja. Ennestäänhän täällä oli yläkerrassa kaksio.

Kun sitten yhtenä aamuna Jukitsu katseli tonttiaan, hän totesi, kuinka jonkin vuoden telekalla ollut, paikallisten muusikoiden järjestämä Kesän Soundi voitaisiin järjestää hänen pihapiirissään.

– Nyt tapahtuma on järjestetty kolmena kesänä täällä ja se on varmaan sitä, mitä kaupunginisät tarkoittivat kaupunkilaisten hyödyllä, Jukitsu naurahtaa.

Kun sulla on sitä tilaa…”

Vuonna 1935 valmistuneen koulurakennuksen omistajalla on takanaan satoja remonttitunteja omassa kiinteistössään ja yksi suuri urakka on vielä edessä. Julkisivun kunnostaminen.

– Sitten talo alkaa olla läpikäyty.

Kun talossa on tilaa yli yhden perheen, niin Jukitsu on törmännyt myös hauskaan lieveilmiöön.

– Tuttavapiiristä nousee aika ajoin joku, joka aloittaa lauseen ”Kun sulla kerran on sitä tilaa niin paljon, niin…”. Tästä syystä sateelta suojassa on ollut tuttujen tavaroita aina pianoista lähtien, myöntää Jukitsu.

Koulukaupan myötä Jukitsu vuokrasi myös kaupungille jääneestä liikuntahallista puutyöverstaan, joka tuki hänen ammattiaan puuseppänä.

– Nyt minulla on verstas, iso ulkorakennus omaa makkaratehdasta varten ja pelto, jota lähteä joskus viljelemään, kun aikaa riittää. Viinan juonti on loppunut jokunen vuosi sitten, kun jos sen kanssa plärää, niin kaikkia suunnitelmia ei ehdi toteuttaa. Tässä iässä, yli viisikymppisenä ei enää uusia suunnitelmia passaa ottaa, vaan toteuttaa kaikki vanhat, kouluparoni sanoo arvoituksellisesti.

Seuraava remontin kohde. Jukka-Pekka ”Jukitsu” Hyytiän suunnitelmissa on muuttaa luokkahuone makuuhuoneeksi. Ja pieni saunakin entiseen luokkaan mahtuu makuuhuoneen kylkeen.

Rainer Tähtinen