Varsinais-Suomen keskustalaisten historiikki syntyi laitilalaislähtöisen Lauri Palmusen kynästä

767
Jo pitkään Turussa asunut Lauri Palmunen kertoo seuraavansa yhä aktiivisesti synnyinkaupunkinsa Laitilan asioita.

Keskustan Varsinais-Suomen piiri perustettiin Turun VPK-talolla 100 vuotta sitten. Vaiherikas sadan vuoden taival on nyt kansien välissä, kun Laitilasta kotoisin oleva Lauri Palmunen kokosi historian tapahtumat teokseensa Karvetin herttuakunta. Palmunen esitteli teostaan piirin satavuotisjuhlassa, jota vietettiin samassa rakennuksessa, josta kaikki alkoi.

HISTORIA. Keskustan Varsinais-Suomen piirin 100-vuotisjuhlassa Turun VPK-talolla julkistettiin sunnuntaina 4. maaliskuuta 287-sivuinen Lauri Palmusen kirjoittama teos Karvetin herttuakunta. Sata vuotta keskustapolitiikkaa Varsinais-Suomessa.

– Tammikuussa 1918 Suomessa oli tiukka tilanne, kun maa oli jakautunut kahteen osaan, pohjustaa tietokirjailija Lauri Palmunen viitaten erääseen tammikuiseen lauantaihin sata vuotta sitten, jolloin Turun VPK-talolla käynnistettiin Maalaisliiton Varsinais-Suomen piirijärjestön toiminta koko maan kattavan, äärimmilleen kiristyneen ilmapiirin vallitessa.

Elettiin poliittisesti kuumeilevaa aikaa, jolloin konflikti valkoisten ja punakaartilaisten välillä oli saavuttamassa huippunsa. Paikalla VPK-talolla oli tuona lauantaina myös Maalaisliiton pääideologi Santeri Alkio, jonka ääni ja aate tuntuvat olevan yhä voimissaan.

Maalaisliitosta Keskustaksi

Laitilasta 70-luvulla eduskuntaan noussut ja 80-luvun lopulla Turkuun muuttanut keskustapoliitikko Lauri Palmunen aloitti kirjoitusrupeamansa kaksi vuotta sitten.

– Olin jäämässä eläkkeelle, kun Varsinais-Suomen puoluepiirin puheenjohtaja Jani Kurvinen kysyi, olisinko kiinnostunut historiikin kirjoittamisesta. Päätin tarttua haasteeseen. Alun alkaen ajattelin, että kuvaus olisi alkanut 60-luvun puolivälistä, mutta lueskeltuani ja selviteltyäni faktoja eteen tuli sen verran kiinnostavia asioita, että päätin aloittaa jo varhaisemmista vaiheista, kirjailija kertoo.

Palmunen myöntää tekstiä syntyneen paljon ja lopettamisen olleen vaikeaa. Sitten johonkin oli laitettava vain piste, ja viime kesän jälkeen hän teki intensiivisen loppurutistuksen muutamassa kuukaudessa.

Historiikissa lähdetään liikkeelle Maalaisliiton varhaisvaiheista ja puolueen tulosta Varsinais-Suomeen. Suomen historian vaiheisiin vahvasti sidottuna kerronta etenee puolueen muuttumiseen Keskustapuolueeksi ja edelleen nykyiseksi Keskustaksi.

– Einari Karvetti oli henkeen ja vereen maalaisliittolainen ja vastustikin nimenmuutosta Keskustapuolueeksi loppuun asti. Hänellä oli hyvät suhteet Kekkoseen, mutta välit viilenivät nimenvaihdoksen myötä, kuvaa Palmunen puoluepiirin puheenjohtajana yli 30 vuotta toiminutta voimahahmoa, joka esiintyy myös historiikin raflaavassa, aikoinaan naantalilaisten demarien puolueelle antamasta pilkkanimityksestä ideansa saaneessa nimessä.

Nykyajan tasa-arvoisen politiikan taustalla kunniakas historia

Millaisena Palmunen sitten näkee Varsinais-Suomen Keskustan 100-vuotisen taipaleen?

– Erittäin mielenkiintoisena. Keskustalla ei ole ollut Varsinais-Suomessa koskaan erityisen suuri kannatus, mutta esimerkiksi 50-luvun lopulla puolueen merkitys oli kannatustaan suurempi. Puolueella on takanaan kaiken kaikkiaan hieno ja kunniakas historia. Olemme Keskustan Varsinais-Suomen kasvatteja, ja siitä voimme olla ylpeitä.

Lisäksi kirjailija haluaa nostaa esille sukupuolten välisen tasa-arvon, joka hänen mielestään on nykyajan politiikassa hyvä. Tähän liittyen myös puoluepiirin 100-vuotisjuhlassa kuultiin hilpeä huomio.

– Politiikassa vaikuttanut Anna Jussila oli armoton naisasianainen, joka ajoi voimakkaasti naisia mukaan politiikkaan. Kun katsotaan nykyisiä keskustavaikuttajia, niin ihan vain naisiahan siellä on, hauskuutti Palmunen juhlavieraita viitaten esimerkiksi ministeri Annika Saarikkoon, eduskunta-avustajana toimivaan Anna Sirkiään sekä puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Satu Simeliukseen.

Valtiotieteen maisteri Lauri Palmunen (s.1952) on toiminut Keskustapuolueen kansanedustajana vuosien 1979–1983 ajan, presidentin valitsijamiehenä vuosina 1978 ja 1982, Keskustan vs. järjestöpäällikkönä 1991–1993 sekä Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtajana 1993–2015.

Karvetin herttuakunta piirtää kuvaa Keskustan vaiheista vahvasti Suomen historiaan linkittyen.

Jaakko Virrankoski