Pyhäranta saa pian uuden kunnanjohtajan Ruskolta

299
Harri Hiitiön mielestä kunnanjohtajan tärkein tehtävä on toimia linkkinä päättäjien ja operatiivisen toiminnan välillä. Tuota tehtävää hän siirtyy pian toteuttamaan Ruskolta Pyhärantaan.

Harri Hiitiö on johtanut vajaat kaksi vuotta 6 200 asukkaan Ruskoa. Nyt hän siirtyy kunnanjohtajaksi 2 100 asukkaan Pyhärantaan, jossa politiikkaa tehdään täysin eri tavoin, mutta kunnan strategista kehitystyötä samoilla askelmerkeillä.

Harri Hiitiö on vuonna 1959 Etelä-Hämeessä syntynyt varatuomari, joka ehti tehdä pitkän uran pankissa erilaisissa tehtävissä ennen siirtymistään kuntapuolelle. Aluksi hän toimi Eurajoen kunnan kamreerina ja sitten kunnanjohtajana. Sieltä hän siirtyi Ruskon kunnanjohtajaksi, ja nyt on Pyhärannan kunnanjohtajuuden vuoro. Hän asuu Eurajoella ja harrastaa metsästystä. Perheeseen kuuluu tytär ja kaksi tyttärentytärtä.

RUSKO. Eurajokelainen varatuomari Harri Hiitiö on ehtinyt johtaa Ruskon kuntaa vajaat kaksi vuotta. Syyskuun puolivälissä hän siirtyy Pyhärannan kunnanjohtajaksi. Millaisen kunnanjohtajan pyhärantalaiset nyt siis saavat?

Se mikä minussa taisi Pyhärantaa kiinnostaa oli kehittämishakuisuus. Olen luonteeltani kehittäjä, joka aina miettii päivän päätteeksi, miten asiat voisi tehdä paremmin, Hiitiö vastaa.

Lyhyen kunnanjohtajuutensa aikana Hiitiö on ehtinyt kääntää Ruskon strategisen kelkan suuntaa.

Kun aloitin täällä, kunnan suunta ei ollut kovin selkeä. Tekemistä määritti pitkään PARAS-hankkeen luoma ’kuntaliitospeikko’. Nyt voidaan keskittyä muihin asioihin. Aiemmin täällä tehtiin mahdollisimman vähän mahdollisimman pienillä resursseilla. Nyt ollaan oivallettu, että Ruskolla on hyvät mahdollisuudet kehittyä, Hiitiö pohtii.

Hiitiön aikana Ruskolla alettiin panostaa elinvoimaisuuteen ja ennaltaehkäisevään hyvinvointiin. Näkyvin teko tähän liittyen on ollut hyvinvointijohtajan palkkaaminen.

Nyt Ruskolla korostuu horisontaalinen tekeminen eikä sellainen funktionaalinen tekeminen, johon kunnissa ollaan totuttu jo 60-luvulla. Kunnat ovat pitkään profiloituneet palveluiden tuottajiksi, mutta nyt on ajatus tehdä asiat toisella tavalla. Olen saanut paljon asioita alkuun ja nyt kaikki kunnassa ovat menossa samaan suuntaan. Tuloksia ei vielä näy, mutta niitäkin on odotettavissa. Siinä mielessä nyt on ihan hyvä aika jättää kapula jollekin muulle, Hiitiö kommentoi.

Myös Pyhärannassa ollaan pohdittu samanlaisia kysymyksiä kunnan roolin muutoksesta ja tulevaisuuden suunnasta. Juuri kehittymishakuisuus oli suurin syy siihen, että Hiitiö antoi suostumuksensa, kun Pyhärannan kunnanhallituksen puheenjohtaja Mauri Helminen soitti ja pyysi häntä hakemaan kunnanjohtajaksi.

Kuntalaislähtöisyys kiinnostaa

Pyhärannassa Hiitiötä kiinnosti myös kuntalaislähtöisyys, jonka kautta asioita pyritään kehittämään.

Siellä on oivallettu, että viihtyvyyden ratkaisee asukaskokemus, Hiitiö kehuu.

Edellisen kunnanjohtajan Matti Muukkosen aikana kunnassa tehtiin valtava määrä muutoksia johtamismallista alkaen. Päättäjät keskittyvät nyt strategiseen johtamiseen ja työntekijät operatiiviseen johtamiseen. Operatiivisen johtamisen tuloksekkaasta toteuttamisesta vastaa kunnanjohtaja – yrityselämän mallin mukaan. Hiitiön mukaan samoja asioita tehtiin pankkimaailmassa 20 vuotta sitten, joten homma on hänelle tuttua.

Se ei ole kunnissa vielä ollenkaan tyypillinen tapa hahmottaa tekemistä, Hiitiö toteaa.

Uusi työpaikka helpottaa myös Hiitiön vapaa-aikaa.

Työmatka puoliintuu. Tässä on tullut istuttua autossa vähintään kolme tuntia päivässä. Nyt jää vapaa-aikaa muuhunkin kuin ajamiseen, hän huokaisee.

Yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä

Ruskolla ei edes muisteta, koska kunnanhallituksessa oltaisiin viimeksi äänestetty jostain. Konsensuspäätöksiä ollaan haettu välillä pitkäänkin, mutta aina on yhteinen näkemys löytynyt. Pyhärannassa taas päätetään usein äänestysten kautta.

Kokoomuksella on yhden puolueen enemmistö ja siksi siellä on vahva hallitus–oppositio-asetelma. Pyhärannassa päättäjät jakaantuivat ensin PARAS-hankeen aikoihin niihin, jotka olisivat halunneet liittyä Raumaan ja niihin, jotka halusivat olla osa Varsinais-Suomea. Sen jälkeen mielipiteitä jakoi tuulivoimakysymykset. Nämä asiat johtivat siihen, että viime vaaleissa suuri osa keskustan ehdokkaista siirtyi kokoomuksen listalle sitoutumattomiksi, Hiitiö uskoo.

Näin Pyhärannasta tuli Suomen kokoomuslaisin kunta. Kokoomuksella on äänienemmistö sekä hallituksessa että valtuustossa.

Vaikka tämä vaalikausi Pyhärannassa menee päätöksenteon osalta tällä tavalla, jollain aikavälillä palataan varmaankin yhteiseen tekemiseen. Siihen olen saanut paljon oppia Ruskolta. Pitkässä juoksussa uskon, että kunnassa löydetään se sama yhteisöllisyys, joka siellä oli ennen näitä yksittäisiä riitoja. Kesällä sattuneen metsäpalon aikana jo tuntui, että rivit yhdistyivät, Hiitiö spekuloi.

Janica Vilen