Heli Laaksosella kolmen lastenkirjan vuosi

122
Vuodesta 2000 asti runoillut Heli Laaksonen on viime vuosina innostunut lastenkirjallisuudesta. Tänä vuonna hän on ollut mukana kolmen lastenkirjan teossa.

Lounaismurteella runoileva Heli Laaksonen on ollut tänä vuonna tuottelias. Häneltä itseltään on ilmestynyt lapsille suunnattu runokokoelma Ykköne. Lisäksi hän on kääntänyt virosta suomeksi lastenkirjan Kun musti muni mummon ja kuvittanut Elina Wallinin kirjoittaman lastenkirjan Semmoset ja Tommoset – Ihme Lahja.

KIRJALLISUUS. Kun Turun kirjamessujen teemana oli aikanaan Laitila, murrerunoilija Heli Laaksonen kutsuttiin asiantuntijaksi, asuihan hän silloin Laitilassa. Tämän vuoden teemana oli Viro, ja taas messukeskuksessa käännyttiin saman asiantuntijan puoleen.

Heli Laaksonen rakastui 90-luvulla opinnoissaan viron kieleen niin paljon, että lähti hetkekesi jopa asumaan Viroon. Tänä vuonna hän julkaisi jo toisen käännöksen virosta suomeksi: Kun musti muni mummon. Teoksessa on virolaisen kirjailijan Andrus Kivirähkin lyhyitä ja hullunkurisella huumorilla kirjoitettuja tarinoita lasten makuun. Kaksi vuotta sitten Laaksonen suomensi samalta kirjailijalta vastaavanlaisen teoksen: Koiranne alkaa kohta kukkia.

– Andrus Kivirähk on viron suosituin kirjailija, jota on käännetty monille kielille, mutta eihän se täällä Suomessa tarkoita yhtään mitään. Siellä tiedetään Suomesta Eino Leino ja täällä tiedetään Viron kirjailijoista ihan yhtä vähän, kertoo Laaksonen, joka toivoisi, että virolaista kirjallisuutta käännettäisi suomeksi enemmän.

Vaikka Laaksonen normaalisti kirjoittaa lounaismurteella, nämä kirjat on käännetty kirjakielelle.

– Se on ollut työlästä, naurahtaa Laaksonen.

– Minulla oli jatkuvasti synonyymisanakirja käytössä. Lisäksi piti kiinnittää huomiota sanajärjestykseen. Lounais-Suomessa käytettävä sanajärjestys on kuulemma monen muun suomalaisen mielestä inttävä – ja ehkä se vähän onkin, runoilija punnitsee.

Aapine ja Ykköne

Heli Laaksonen kirjoitti vuonna 2013 aakkosrunokirjan mummuil ja mukulil. Projekti miellytti, mutta koska aakkosia on rajallinen määrä, Laaksonen päätti jatkaa tänä vuonna numeroiden parissa. Niin syntyi Ykköne, hauska numerolorukirja.

– Mä oon oikein tosi huono ollut aina matikassa, siksi tämä oli niin kiva kirja kirjoittaa. Vitosen kohdalla mietin, miltä ’viis’ kuulostaa, kutosessa taas lähdin liikkeelle siitä, miltä kutonen näyttää. Tuhat näyttää vähän siltä kuin kolme nollaa olisi festareilla vessajonossa, Laaksonen kertoo runojen synnystä.

Suomen kielen maisteriksi valmistuneelle runoilijalle myös numerot olivat mielenkiintoinen aarreaitta.
– Numerot yhdestä kuuteen ovat meidän vanhinta kielen ainesta. Me ollaan tuhansia vuosia laskettu yks, kaks, kolme… Laaksonen kertoo innoissaan.
– Numerot kahdeksan ja yhdeksän taas on ajateltu niin, että yhdeksän, yhtä ei ole ja kahdeksan, kahta ei ole. Suomalais-ugrilaiset ovat jännällä tavalla laskeneet numeroita myös kympistä alaspäin, Laaksonen selittää. Tästä ajatuksesta sai ideansa runo ysistä.

Semmoset ja tommoset Porist

Kolmas julkaisu tältä vuodelta on kuvitustyö. Semmoset ja Tommoset – Ihme Lahja on jatko-osa vuonna 2016 julkaistulle Tapleti Arvoitus -kirjalle, joka oli ensimmäinen porin murteella kirjoitettu lastenkirja. Kirjat on kirjoittanut porinkielisistä pakinoistaan ja kirjoituksistaan tunnettu Elina Wallin.

– Tämä on tämmönen trilleri. Siinä kierrellään Porin eri paikoissa, esimerkiksi Porin mausoleumissa, Laaksonen kertoo.

Tekijäkaksikko päätti käännättää kirjan myös ruotsiksi ja lahjoittaa sen jokaiselle Porin kuudesluokkalaiselle, koska nykyään ruotsia opetetaan jo kutosille.

– Olemme lihavoineet sieltä kaikki lounaismurteista tutut lainasanat, jotta lapset näkevät, kuinka vähän ruotsin kieli lopulta poikkeaa meidän lounaismurteesta, Laaksonen kertoo.

Runoilijan vastaanotto kuorma-autossa

Heli Laaksonen liikkuu runokeikoillaan nykyisin knappikukan värisellä kuorma-autollaan.

Heli Laaksonen on syntynyt Turussa ja muuttanut sen jälkeen 14 kertaa. Pisimpään hän viihtyi Laitilassa, jossa hänellä on talo edelleen, vaikka kotiosoite onkin nykyisin Raumalla. Liikkuvaan luonteeseensa sopien hän päätti ostaa kuorma-auton, jonka kanssa hän kiertää nykyisin ympäri Suomea runoilemassa ja pitämässä viron kielen kursseja.

– Maalasin tämän knappikukan väriseks, et tunnistaa, hän esittelee ylpeänä viitaten keltaiseen pietaryrttiin.

Kirjallisuus ei vanhene koskaan

Heli Laaksonen on esiintynyt Turun kirjamessuilla jo 20 vuoden ajan. Tänä vuonna hän nosti keskusteluun muun muassa lasten lukemisen tärkeyden.

– Kuulen todella paljon sellaisia tarinoita, joissa aikuiset ovat asettuneet portinvartijoiksi lasten lukemiselle. Kirjakaupassa jos lapsi ihastelee kirjan kantta, niin aikuinen saattaa sanoa, että laita pois, kun et sä kuitenkaan lue. Jos kukaan ei kerran lue, niin mitä mä täällä teen? hän ihmettelee.

Usko omaan tekemiseen on kuitenkin vahva.

– Minulle kirjallisuus ei ole mikään tuote, joka on muodissa joskus ja joskus ei, vaan kielellinen ilmaisu on ihmisyyden yksi osatekijä. Kirjallisuus on uusien näkökulmien omaksumista. Ja eihän kukaan voi sanoa, ettei tarvitse elämäänsä enää yhtään näkökulmaa, runoilija pohtii.

Heli Laaksosen oma kirjailijanura on nyt täysi-ikäinen, sillä hänen ensimmäinen runokokoelmansa ilmestyi 18 vuotta sitten. Vasta viime vuosina hän on alkanut kirjoittaa lapsille.

– Mul ei ol ittel mukuli, mut toisaalt mä oon niin lapselline, et hyvi tä suju, hän hymyilee.

Janica Vilen