70-vuotiaalla Laulu-Veikoilla juhlakonsertti ja juhlanäyttely

Taiteellinen johtaja vaihtuu marraskuussa

334
Pekka Harmovaara on ollut mukana Laulu-Veikkojen toiminnassa vuodesta 1973.

Uudenkaupungin Laulu-Veikkojen 70-vuotisjuhlakonserttii pidetään Pohitullin palloiluhallissa 10. marraskuuta ja kuoron historiasta on näyttely Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa lokakuun loppuun asti.

UUSIKAUPUNKI. Harvassa ovat varmasti ne vakkasuomalaiset, jotka eivät jossain kohtaa elämäänsä olisi kuulleet Laulu-Veikkojen laulantaa. Kuoro on ollut koko historiansa ajan aktiivinen esiintyjä.

Laulu-Veikkojen taiteellinen johtaja Pekka Harmovaara on tehnyt pitkän päivätyön rakkaan harrastuksensa parissa. Kuoron taiteellisena johtajana hän on toiminut vuodesta 1973 alkaen. Välissä oli myös muutama vuosi rivikuorolaisena.

– Olen aina kokenut niin, että kuoron laulajat ovat instrumentteja, joita soitan, Harmovaara sanoo, mutta myöntää hymyillen instrumenttien olevan myös hyviä kavereita.

– Lähtökohtani on ollut aina, ettemme laula kansiot edessämme, vaan laulut opetellaan ulkoa. Tällä tavoin laulaja voi täysin keskittyä lauluun ja viestiä sen tunnelmaa.

– Toki kuorossa on aina parempia ja hieman vaatimattomampiäänisiä laulajia, mutta minusta on ollut valtaisaa, että olemme kyenneet hyödyntämään jokaisen kuorolaisen erityisosaamisia.

Ja niille on kuorossa ollut tilausta. Omasta takaa on syntynyt niin lavasteita esiintymispaikoille kuin iltamiin sketsejä.

Ulkomaankeikkoja ja levytyksiä

Uudenkaupungin Laulu-Veikkoja vuosikymmeniä luotsannut Harmovaara ei pysty sanomaan tarkkaa lukua opetelluista ja esitetyistä musiikkikappaleista.

– Niitä on satoja.

Vuosina 1985 ja 1995 Laulu-Veikot levytti ja tähän väliin ajoittuu Harmovaaran mukaan myös kuoron aktiivisin ajanjakso hänen toimiessaan sen taiteellisena johtajana.

– Vuonna 1978 esiinnyimme ensimmäisen kerran ulkomailla, mutta vuoden 1991 esiintyminen Floridan Orlandossa on jäänyt erityisesti mieleen.

Tuolloin kuoro esiintyi ensimmäisenä suomalaiskuorona Disneylandissa ja kun kyse oli ulkoilmakonsertista ja lavan takana oli tekojärvi, Harmovaara meni kysymään äänentoistosta vastaavilta teknikoilta, miten äänenlaadun kanssa mahtaa käydä.

– Kaverit heilauttivat kättään ja usuttivat minut heidän tontiltaan pois. Kun sitten aloitimme, en muista äänentoiston olleen koskaan niin erinomaista. Aivan kuin olisimme esiintyneet konserttisalissa.

Kotkan Meripäivien kuorolaulujen voitto

Yhtenä muistojen parhaimmistoon lukeutuvana esiintymisenä Harmovaara pitää kahdeksankymmentäluvun lopun kuorolaulukilpailun voittoa Kotkan Meripäivillä.

– Voitimme Aikamiehet ja sekös varmasti tuolloin heitä närästi, Harmovaara nauraa.

Samaisessa kilpailussa Laulu-Veikot esitti kappaleen Rolling Home, johon Harmovaara oli tehnyt suomenkielisen säkeistön. Kilpailun jälkeen häntä pyydettiin tekemään vielä lisää suomenkielisiä säkeistöjä kappaleeseen.

– Siitä on seurannut se, että tulevassa Suuressa Toivelaulukirjassa on tämä kappale minun sanoittamanani, Harmovaara paljastaa.

Leikekirjojen vanhimmat leikkeet ovat 60-luvun alusta.

Juhlakonsertissa valta vaihtuu

Laulu-Veikkojen juhlakonsertissa marraskuussa on odotettavissa Harmovaaran johtamana kappaleita niin elokuvista, musikaaleista kuin oopperoistakin.

– Ohjelma koostuu osin harvemmin esittämistämme kappaleista kuin myös tietysti suosituista kappaleistammekin.

Pohitullin palloiluhalli toimii konserttipaikkana ja äänentoistosta vastaa Robi De Gozinsky, joten ammattilaisuutta on taatusti mukana. Lisäksi Laulu-Veikkojen kuoroa avustaa Uudenkaupungin VPK:n soittokunta, että kuron tulevan taiteellisen johtajan Petri Hatakan yhtye.

– Tämä on itselleni viimeinen esiintyminen kuoron johtajana, Harmovaara sanoo, mutta aikoo silti jatkaa kuorolaisena niin pitkään kuin vain on mahdollista.

Uudenkaupungin kaupunginkirjastoon on koottu vaikuttava näyttely kuoron historiasta. Leikekirjoista löytyy aina 60-luvun alusta tähän päivään Laulu-Veikkojen ja sen jäsenistön vaiheista.

– Kun leikekirjoja selaa, voi todeta niiden pitävän sisällään myös aimo palan paikallishistoriaa, toteaa Harmovaara.

Rainer Tähtinen