Kiinteistönhaltijalta voi poistua valinnanvapaus

Ylikunnallinen jätehuolto huolestuttaa paikallisia toimijoita

189
Jarno ja Markku Helistölä paalainkoneen kuljettimen äärellä. Tällä kertaa paalataan pahvia.

Vakka-Suomen alueen kuntien selvitykset siirtyä ylikunnalliseen Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n järjestämään jätehuoltoon herättää ihmetystä paikallisesti toimivissa jätehuoltoyrityksissä.

TALOUS. Laitilalaisen vuonna 1980 perustetun Jätehuolto M. Helistölä Oy:n toimitusjohtaja Jarno Helistölä on toisen polven jätehuoltoyrittäjä. Yrityksessä on käyty sukupolvenvaihdosprosessi, ja isä Markku toimii nykyään yrityksessä työntekijänä ja toimitusjohtajan tukena.

– Viimeisin investointimme on ollut paalain, jolla esimerkiksi muovijäte saadaan pakattua tiiviisti edelleenkuljetettavaksi jatkojalostukseen, Helistölä kertoo.

– Olemme keränneet vuoden verran alueelta muovipakkauksia ja uuden paalaimen myötä tulemme lisäämään alueella muovijätteiden kierrätyspisteitä. Rinki-pisteitä kartongille, lasille ja metallille jo on alueella, hän jatkaa.

– Meillä on sopimus Suomen Uusiomuovin kanssa ja muovijäte toimitetaankin heille jatkojalostettavaksi.

Yrityksen toiminta-alueena on Laitilan lisäksi Uusikaupunki, Taivassalo ja Pyhäranta.

Kiinteistöjen haltijat eivät päättäisi palveluntarjoajasta

Viime aikoina paikallisten jätehuoltoalan toimijoiden taivaalle on noussut tummia pilviä Vakka-Suomen alueen kuntien selvityksistä siirtyä ylikunnallisen Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n järjestämään jätehuoltoon.

– Työllistämme tällä hetkellä vakinaisesti yli 20 ympäristöalan paikallista ammattilaista. Toimintamme on laatu- ja ympäristösertifioitu ja olemme sitoutuneet myös Trafin Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalliin, sanoo Helistölä.

– Jätteenkuljetuksen tulee edistää jätehuollon yleistä toimivuutta ja tukea jätehuollon alueellista kehittämistä eikä se saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laaja yrityspohja, joka tuottaa palveluja myös muille kuin kunnan vastuulla oleville kiinteistöille monimuotoisilla palveluvalikoimilla sekä uudenaikaisella kalustolla, edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kaikissa kunnissa, toteaa Helistölä.

Myös paikallinen kilpailu eri yritysten välillä pitää jätehuollon palvelut ajantasaisina.

– Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ylläpitää tervettä kilpailua kaikkiin jätehuollon palveluihin sekä mahdollistaa toiminnan ja uusien palveluiden jatkuvan kehittämisen, Helistölä kertoo.

– Kiinteistön haltijan järjestämästä jätehuollon mallista ei aiheudu enempää haittaa ja vaaraa ympäristölle ja terveydelle kuin kunnan kilpailuttamasta kuljetuksesta, koska lakisääteiset ympäristövaatimukset eri toiminnoille ovat samat kuljetusjärjestelmästä riippumatta, hän vakuuttaa.

Nyt suunniteltava malli perustuisi ylikunnalisen jätehuoltolautakunnan päätöksiin, eikä kiinteistöjen haltijat olisikaan enää vapaita valitsemaan palveluntarjoajaansa.

– Muutaman vuoden välein tapahtuva kunnallisen jätehuollon kilpailutus aiheuttaa myös suurta epävarmuutta paikallisten yritysten toimintaedellytysten jatkuvuuteen ja vakituisten työpaikkojen säilyvyyteen. Investointeja vaativa toiminnan kehittäminen on käytännössä mahdotonta koko yrityksen toimintaedellytysten ollessa katkolla muutaman vuoden välein. Tämä vaikuttaa myös henkilöstön kehittämiseen ja vakituisten työpaikkojen säilymiseen, Helistölä sanoo.

Päätöksenteko Turkuun

Jarno Helistölä ei ole yksin ajatustensa kanssa, vaan myös Remeo Oy:n Varsinais-Suomen yksiköiden päällikkö Timo Räsänen kummastelee kuntien halua siirtää jätehuolto julkisen sektorin käsiin.

– Julkisen sektorin mukaan tuloa on perusteltu muun muassa paremmalla valvonnalla. Valvovalla viranomaisella on kaikki mahdolliset työkalut, joilla toimintaa voidaan ohjata riippumatta kuljetusjärjestelmästä. Enemmän kysymys on halusta tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, Räsänen uskoo.

Toisena näkökulmana asiaan hän nostaa kilpailun.

– Mielestäni nykyinen terve kilpailu yritysten kanssa on pelkästään asiakkaan etu. Toimijat tekevät kaikkensa tarjotakseen parasta palvelua kilpailukykyiseen hintaan. Julkisen toimijan kohdalla minun on vaikea nähdä, että edullinen hinta ja asiakaskokemus olisivat keskiössä, Räsänen sanoo.

– Kolmas asia koskee päätöksentekoa. Onko todella niin, että vakkasuomalaiset haluavat antaa paikalliset jäteasiat Turkuun päätettäväksi. Ei taida olla montaa tuolia vakkasuomalaisille vapaana Lounais-Suomen Jätehuollon jätelautakunnassa. Nykyinen yksityisten yritysten väliseen kilpailuun perustuva jätehuolto on niin yksittäisen asukkaan kuin koko Vakka-Suomen etu, Räsänen tiivistää.

Lounais-Suomen Jätehuolto on 17 kunnan omistama yhtiö. Se huolehtii kuntien puolesta asukkaiden jätehuollon järjestämisestä ja jäteneuvonnasta. Sen toimialueella on noin 417 000 asukasta ja vapaa-ajan asuntoja alueella on noin 36 000.

Rainer Tähtinen