Kiireelliset sijoitukset kolminkertaistuneet

Lastensuojelun asiakkuuksissa yhdistäviäkin tekijöitä

153
Sosiaalityöntekijät Anne Tuomikanta (vas.) ja Anu Hukka sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantasen työpöydän ääreellä.

Kun vuonna 2008 kolmen vuosineljänneksen aikana lastensuojeluilmoituksia tuli U:gin sosiaalitoimeen 198 kappaletta, on tänä vuonna niitä kertynyt 357 kappaletta. Viime vuonna lastensuojeluilmoituksia tehtiin kaiken kaikkiaan 359 kappaletta. Yhtenä syynä ero vuosikymmenen takaiseen on lakimuutos, joka velvoittaa lastensuojeluilmoituksen tekoon. Sen voi tehdä myös nimettömänä, eli ilmoituskynnys on madaltunut.

UUSIKAUPUNKI. U:gin sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantasen mukaan pienten lasten lastensuojeluasiakkuuksissa on usein kolme yhdistävää tekijää.

– Vanhempien päihteiden käyttö sekä mielenterveysongelmat ja erotilanteiden aiheuttamat ongelmat heidän välillään, Rantanen listaa.

Murrosikäisten lasten asiakkuuksien osalta hän löytää koulunkäymättömyyden, nuoren päihdeongelmat sekä vanhempien puutteet vanhemmuudessa.

– Myös väkivalta ja masennus ovat hälytysmerkkejä nuoren elämässä.

– Vaikka yhdistäviä tekijöitä lastensuojelutarpeeseen löytyykin, niin mitään yhteistä nimittäjää ei voida kuitenkaan tälle antaa.

– Perhettä saattaa kohdata äkillinen kriisi ja tämä näkyy tietysti kiireellisinä sijoituksina. Niitä on tänä vuonna tehty jo yhdeksän kappaletta, kun viime vuonna kiireellisiä sijoituksia oli kolme. Huostaanottojen, kiireellisten sijoitusten ja avohuollon sijoitusten kuluja ei ole varauksena tämän vuoden talousarviossa.

Rantasen mukaan kiireelliset sijoitukset ovat pääosin lyhytaikaisia toimenpiteitä ja yhtä lukuun ottamatta kaikki kiireellisesti sijoitetut on pystytty palauttamaan kotiin avohuollon tukitoimien avulla.

– Toteutuneet huostaanotot on puolestaan pystytty tekemään sijaisperheisiin, eikä uusia pitkäaikaisia laitossijoituksia ole tullut.

Tänä vuonna lastensuojelun asiakkaita sosiaalitoimella on 92 kappaletta, kun viime vuonna luku oli 119.

– Sijaishuollossa asiakkaita on 17 ja jälkihuollossa 12. Avohuollon asiakkaita meillä on 63.

Perhekeskus kynnyksetön palvelu

Rantasen mukaan autotehtaan työntekijämäärän kasvu ja uudet uusikaupunkilaiset näyttäytyvät myös lastensuojelussa.

– Paikkakunnalle on muuttanut muutamia avohuollon asiakkaita. Myös palvelutarpeen arviossa on näkynyt lisääntynyt asukasmäärä.

– Työskentely monikulttuuristen perheiden kanssa aiheuttaa myös tulkkauskustannuksia. Työn teko ja työskentelyn eteneminen on usein monikulttuuristen perheiden kanssa hitaampaa ja vie enemmän työntekijöiden resursseja, Rantanen toteaa ja kertoo, että esimerkiksi neuvolapalveluiden asiakkaista jo neljännes on kulttuuritaustaltaan erilaisia.

Uudessakaupungissa sosiaalityöntekijöiden lastensuojelun asiakasmäärät ovat kuitenkin kohtuullisella tasolla. Yhdellä työntekijällä on vastuullaan kolmisenkymmentä lasta ja nuorta, kun joillakin paikkakunnilla yhdellä sosiaalityöntekijällä saattaa olla lähes sata lastensuojelun asiakasta.

– Mikäli meillä ei olisi toimivaa perhekeskusta, niin uskoisin lastensuojelutapausten lukumäärän olevan tällä hetkellä isommat, sanoo sosiaalityöntekijä Anu Hukka.

Kynnyksettömänä palveluna markkinoidun perhekeskukseen on tullut tänä vuonna peräti 248 yhteydenottoa.

– Yhteydenotot ovat muun muassa sellaisilta, joilla ei ole tukiverkostoa lähellään ja ovat muuttaneet kaupunkiin työn takia. Lisäksi parisuhdeasioissa ja niiden ongelmissa on oltu meihin yhteydessä, kertoo puolestaan sosiaalityöntekijä Anne Tuomikanta. Hän iloitsee myös siitä, että perhekeskukseen on juuri palkattu myös psykiatrian sairaanhoitaja.

– Roolimme on antaa kasvatus- ja perheneuvontaa, tukea vanhemmuutta ja sen voimavaroja ennaltaehkäisevässä perhetyössä ja tarjota lapsiperheiden kotipalveluja, Tuomikanta listaa.

Kotipalvelu tuotetaan kaupungin omana työnä virka-ajalla ja sen ulkopuolella palvelun tarjoaa MLL:n työntekijät.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantasen mukaan perhekeskus on osoittautunut hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi.

– Perhekeskuksen asiakkuudet siirtyvät lastensuojeluun hyvin harvoin, ainoastaan silloin, kun perheessä on lastensuojelun tarve. Perhekeskustoiminta on ennaltaehkäisevää toimintaa lapsiperheiden osalta parhaimmillaan, iloitsee Rantanen.

– Palvelutarpeen arvioinnin teemme useimmiten yhteisesti perhekskuksen kanssa.

Rainer Tähtinen