”Seurakunta on kaiken lähtökohta”

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Esko Halivaara puhuu omasta kokemuksestaan sekä työntekijänä, että seurakuntalaisena

565
Uudenkaupungin kirkkovaltuuston tuore puheenjohtaja Esko Halivaara uskoo yhdessä tekemiseen ja siihen, että kirkko on seurakuntalaisia varten.

Uudenkaupungin kirkkovaltuuston tuore puheenjohtaja näkee kappeliseurakuntien yksilöllisyyden ja sen jäsenten yhteisöllisyyden tekijöinä, jotta seurakuntalaiset kokisivat oman kirkkonsa hengelliseksi kodikseen. Norsunluutornista johtamiseen hän ei usko.

UUSIKAUPUNKI. Seurakuntavaalien äänikuningas Esko Halivaara valittiin uuden kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi. Halivaara on monille uusikaupunkilaisille tuttu niin aiemmin kirkkoherrana, kuin myöhemmin Kalannin kappeliseurakunnan kappalaisena, eli vakituisena pappina.

Aiemmin seurakunnan työntekijänä toiminut mies istuu nyt työnantajan roolissa yhdessä muiden kirkkovaltuuston ja -neuvoston jäsenten kanssa.

Halivaara näkee kokemuksensa seurakunnan työntekijänä olevan eduksi nykyisessä luottamustehtävässään.

– Varsinkin viimeiset työvuoteni Kalannin kappeliseurakunnassa opettivat, että seurakunta on työnantaja, jota pitää kuunnella. Seurakunta ei ole pappeja varten, vaan papit seurakuntaa varten, Halivaara toteaa ja jatkaa:

– Papin ohjenuorana tulisi olla suhteessa seurakuntalaiseen lause: ”Kerro Mitä minä sinun hyväksesi tekisin”.

– Hänen tärkein tehtävänsä on kuunnella seurakuntalaisia ja sitten yhdessä funtsitaan, miten hommat hoidetaan.

Norsunluutornista johdettu vieraannuttaa

Halivaaraa kuunnellessa hänen puheissaan nousee useaan otteeseen esille se, että seurakunta ja seurakuntalaiset ovat kaiken työn lähtökohta.

– Kun vuonna 2009 seurakuntayhtymä purettiin ja perustettiin kappeliseurakunnat, niin se ei ollut lainkaan huono asia. Kappeliseurakuntajärjestelmä ei ole ”kaiken pahan alku ja juuri”, niin kuin joku saattaa todeta.

Halivaaran mukaan ja hänen omien kokemustensa perusteella jokaisen kappeliseurakunnan toiminnan tulisi olla jäsentensä näköinen.

– Esimerkiksi Kalannin kappeliseurakunnan toiminta on viimeisten vuosien aikana kehittynyt ja siellä on sellainen yhdessä tekemisen ja oman jutun meininki. Se näkyy esimerkiksi jumalanpalvelusten väkimäärän kasvuna, Halivaara sanoo.

– Uudenkaupungin kirkossa hyvän sukseen saaneet yömessut eivät olisi lainkaan niin suosittuja muissa kappeliseurakunnissa. Niitä kun voi pitää agraariyhteisöinä. Toisaalta jouluaaton aamujumalanpalvelukset vetävät niihin väkeä, toisin kuin kaupungissa, Halivaara avaa seurakuntien toiminnallisia eroja. Hänen mukaansa eri kappeliseurakuntien toimintojen yhdenmukaistaminen ei vain yksinkertaisesti ole toimiva ratkaisu.

–  Sen vuoksi on hyvin tärkeää, että seurakuntalaiset kokevat seurakunnan omakseen ja myös saavat mahdollisuuden tehdä siitä itsensä näköisen, hän kiteyttää.

– Ylhäältä norsunluutornista johdettuna seurakuntalaiset vieraantuvat omasta yhteisöstään.

Pyrkimys luopua tarpeettomista kiinteistöistä

Alkaneen kirkkovaltuustokauden puheenjohtaja näkee taloudellisesti haastavana.

– Meidän tulee jatkaa jo aloitettua suuntausta saada seurakunnan talous tasapainoon ja näenkin oleellisena asiana pyrkimyksen luopua tarpeettomista kiinteistöistä.

– Pitää pystyä realistisesti katsomaan, mikä on esimerkiksi leirikeskusten tilanne, sillä seurakunnan omiin tarpeisiin riittää hyvin yksi, Halivaara toteaa, mutta sanoo ymmärtävänsä myös niistä luopumisten vastustuksen, joka pitkälti perustuu tunteisiin.

– Leirikeskusten remontointi nykyvaatimuksia vastaaviksi on kallista ja edelleenvuokrauskaan tuskin toisi menoja kattavia tuloja, hän ynnää.

– Yksi hyvä esimerkki tilojen uudelleenkäytöstä on esimerkiksi päiväkodin käyttöön vuokratut tilat seurakuntakeskuksessa.

Seurakunnan virkojen osalta Halivaara on hyvin yksiselitteinen:

– En lähtisi seurakunnan virkoja lakkauttamaan ensisijaisena toimena, ellei asioita pohdita yhteisesti.

– Esimerkiksi tiedottajan eläköidyttyä voisimme pohtia, voiko tämän tehtävät jakaa muiden kesken.

Siinä vain yksi esimerkki eri mahdollisuuksista suitsia seurakunnan menoja ja saattaa sen taloutta tasapainoon.

Rainer Tähtinen