Some on väylä tehdä kiusaa, mutta myös oiva yhteydenpitoväline

Kiusaamisen kokemus otetaan aina vakavasti

205
Uudenkaupungin koulujen kuraattorit Kristiina Kaupinsalo (vas.), Antti Lehmus, Jenni Hannula ja Teija Vallunen toivovat olevansa helposti lähestyttäviä koulukuraattoreita. Asiassa kuin asiassa.

Uusi kouluvuosi on jälleen alkanut, ja Uudenkaupungin alueen koulukuraattorit ovat valmiina vastaanottamaan uudet haasteet, joista yksi on koulukiusaaminen. Varsinkin sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan kiusaamiseen on mahdoton puuttua, ellei tietoa asiasta tule aikuisille.

KOULUT. Koulukuraattori Antti Lehmus Uudenkaupungin yhtenäiskoulusta kertoo, kuinka somessa tapahtuva kiusaaminen, esimerkiksi luokan oppilaiden omasta someryhmästä erottaminen ja siellä nimittely ja haukkuminen on kiusaamista, josta oppilas ei pääse eroon edes vapaa-ajallaan.

– Tässä mielessä sana ”koulukiusaaminen” ei kerro koko totuutta kiusaamisesta, joka tällöin on kellon ympäri tapahtuvaa. Toisin kuin ennen someaikaa, Lehmus kertoo.

– Tästä syystä meillä on somepoliisit, jotka tulevat kertomaan sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta kiusaamisesta ja sen ehkäisystä kouluvuoden alussa oppilaille.

Lasten ja nuorten sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen ei ole vierasta aikuisessakaan maailmassa. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita Facebookin erilaiset paikkakuntien avoimet keskusteluryhmät, joissa keskustelun aloittaja voi saada varsin ala-arvoisiakin kommentteja muilta jäseniltä.

– Nuoret seuraavat näitä ryhmiä kuin jotain televisiosarjaa. Aina voidaan miettiä, mistä lapset ja nuoret nämä somekiusaamisen mallit saavat, sanoo puolestaan Novidan kuraattori Kristiina Kaupinsalo.

Kiusaamisen kynnys somessa on paljon matalampaa, kun ihmiset eivät ole fyysisesti samassa tilassa ja vuorovaikutuksessa.

– Usein nämä somekiusaamistapaukset saadaan selvitettyä koulussa varsin pienellä keskustelulla kiusatun ja kiusaajien kesken. Usein jostain ryhmästä erotetulta pyydetään reilusti anteeksi ja poisheitetty liitetään takaisin ryhmään.

Varsinkin alakouluissa kuraattoreiden mukaan juuri ymmärtämättömyys teon vaikutuksesta toiseen on näiden kiusaamisten taustalla. Yläkoulussa puolestaan kiusaaminen on jo helposti tarkoituksellisempaa.

Sosiaalinen media on tuonut mukanaan myös paljon hyvää ja kuraattorit kertovatkin esimerkkejä oppilaista, jotka heidän silmin ovat yksin koulussa. Kun näiltä oppilailta sitten kysyy kaveripiiristä, he saattavat kertoa hyvinkin laajasta verkostosta, joka heillä somessa on. Kaverit ovat siis tavoitettavissa, vaikka eivät fyysisesti läsnä olisikaan.

Subjektiivinen kokemus ei ole väärä

Kiusaamistapauksiin puuttuminen koulussa aikuisten taholta on jokaisen työntekijän velvollisuus. Kaikkiin koulun aikuisen tietoon tuotuihin kiusaamistapauksiin puututaan ja niitä selvitetään. Kuraattorit kuitenkin muistuttavat, kuinka asioiden käsittelijän ei tarvitse olla sama henkilö kuin se, joka ensimmäiseksi siihen puuttuu.

– Joillekin on vain luontaisempaa ottaa kiusaaminen käsittelyyn asianosasisten kanssa, Kaupinsalo muistuttaa.

Alkuvaiheen selvittelyssä kuullaan molempia osapuolia sekä erikseen että yhteisesti.

– Mikäli kiusaaminen vain jatkuu, niin silloin on jo paikallaan asian tiimoilta kutsua koolle yksilöllinen oppilashuoltoryhmä, jossa voi olla kuraattorin lisäksi myös psykologi ja muita ammattilaisia tapauskohtaisesti, Lehmus lisää.

Tyttöjen ja poikien osalta kiusaamistavat eroavat kuraattoreiden mukaan jonkin verran. Tytöt eristävät helpommin ryhmästä ja jättävät ulkopuolelle kaikesta, kun taas pojille kiusaaminen on usein fyysisempää.

Lehmus muistuttaa, että tunnetasolla kiusaaminen ja sen kokeminen on herkkä asia. Sen minkä toinen kokee kiusaamiseksi, toinen voi kokea pelkästään kiusoitteluksi.

– Toistuvuus on yksi sellainen asia, joka sopii hyvin yhdeksi kiusaamisen määrittelyksi. Lisäksi ei voi missään tapauksessa sulkea pois subjektiivista kokemusta, joka kiusatulla on. Se ei koskaan ole väärä ja se on asian lähtökohtana, Lehmus sanoo.

– Toki kiusaamistapauksissa tulisi selvittää myös, onko taustalla muita asioita oppilaan elämässä, jotka vaikuttavat kokemukseen kiusatuksi tulemisessa, hän jatkaa.

Ryhmäytyminen osa prosessia

Kouluvuoden alussa luokat viettävät niin sanottuja ryhmäytymispäiviä, jolloin luokan oppilaat tutustuvat toisiinsa erilaisten aktiviteettien kautta.

– Ihminen hakeutuu luonnollisesti ryhmään. Luokassa oppilaat jakautuvat helposti omiin ryhmiinsä, samoin kuin ihan aikuisessa maailmassa työpaikoilla ihmiset hakeutuvat samanmielisten porukkaan. Ryhmäytymispäivillä luokkaa pyritään auttamaan muodostamaan oma kokonaisuus: ryhmä, joka on toimiva jokaisen lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen kannalta. Näissä tukena on yläkouluissa tukioppilaat ja alakouluissa kummioppilaat, kuraattorit kertovat.

– Nivelvaiheet ovat erityisen tärkeitä lapsen elämässä, kuten ensimmäinen kouluvuosi ja siirtyminen yläkouluun.

Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) vuonna 2017 teettämän kouluterveyskyselyn mukaan Suomessa kokee vähintään kerran viikossa kiusaamista 5,8 prosenttia 8. ja 9. -luokkien oppilaista. Uudessakaupungissa luku on 2,6 prosenttia, joka on merkittävästi alhaisempi.

– Jokainen prosentti ja sen kymmenys on kuitenkin liikaa, joten työtä on, kuraattorit painottavat.

Rainer Tähtinen