Esittelyssä Laitilan vahvat naiset

164
Kirjastotoimenjohtaja Marja-Liisa Mutka, kunnallisneuvos Pauliina Haijanen ja harmonikansoiton Suomen pelimannimestari Satu Sarkoranta.

Walon talolla kuultiin sunnuntaina tarinoita vahvoista paikallisista naisista ja kirjailija Minna Canthista. Tarinoissa toistui monta yhdistävää tekijää: koulutuksen arvostus ja kannustava koti sekä hyvä itsetunto ja positiivinen asenne elämään.

LAITILA. Laitilan Kulttuuriseura Walo järjesti sunnuntaina 18. elokuuta Walon talolla vahvoihin naisiin pureutuvan tilaisuuden. Tilaisuudessa kuultiin kirjastotoimenjohtaja Marja-Liisa Mutkan esitelmä Minna Canthista, jonka 175-vuotisjuhlaa vietetään tänä vuonna. Kunnallisneuvos Pauliina Haijanen esitteli puolestaan neljä laitilalaista vahvaa naista. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin musiikkia paikalliselta tähdeltä: harmonikansoiton Suomen pelimannimestari Satu Sarkorannalta.

Pauliina Haijanen nosti esitelmässään esiin neljä Laitilassa vaikuttanut vahvaa naista: Maria Vänni (1891–1969), Helvi Vaaniala (1913–1997), Mandi Vihemäki (1883–1972) ja Alma Randén (1892–1982). Valinta oli kuulemma vaikea, sillä Laitilassa vahvoja naisia riittää.

Nuori emäntä nappasi vankikarkurin

Maria Vännin Haijanen muistaa omasta lapsuudestaan, vaikkakin paremmin tämän tunsi Haijasen äiti ja isoäiti.

– Hän oli määrätietoinen, voimakastahtoinen ja ahkera ihminen, joka huolehti talosta ja lähipiiristään, Haijanen kuvailee.

Vähän yli 20-vuotiaana Maria lähti Airilan talosta katselemaan emännän paikkoja pitäjästä.

– Ei hän jäänyt odottelemaan kosioita, eikä tarvinnut puhemiestä, vaan oli omatoiminen tässäkin asiassa. Niin hän päätyi Vännin taloon, jossa oli kaksi poikamiestä, joista toisen kanssa hän meni naimisiin. Hän oli Vännillä emäntänä 40 vuotta.

Nuorena emäntänä Maria Vänni kuuli radiosta, että vaarallinen vankikarkuri on karannut Kakolasta. Radiossa annettiin miehestä tarkat tuntomerkit. Hetkeä myöhemmin juuri samoilla tuntomerkeillä varustettu mies tuli ovelle. Maria laittoi kahvia ja pyysi vierasta istumaan ja livahti itse kamarin puolelle soittamaan poliisille. Sillä aikaa vieras oivalsi tilanteen ja oli lähdössä, mutta Maria piti tästä kiinni niin kauan, että poliisit tulivat. Vankikarkuri puri hänelle kunnon haavatkin käteen, joita Maria sitten esitteli ihmisille kertoessaan urotyöstään.

Ennen kunnallisvaaleja Maria antoi aina tarkat ohjeet ihmisille, ketä pitää äänestää. Kuulemma siksi, ettei kukaan jäisi ilman ääntä.

Huippuopettaja ja epäsovinnainen persoona

Katinhännässä syntynyt Helvi Vaaniala on myös vahva nainen, jonka Haijanen muistaa henkilökohtaisesti.

– Hänen isänsä arvosti tyttöjen koulutusta ja vei Helvin polkupyörällä pyrkimään Mynämäen yhteiskouluun. Niihin aikoihin koulu oli lakkautusuhan alla ja kerrotaan, että koulu päätettiin säilyttää muun muassa siksi, että Helvi sai sieltä huippuarvosanoja, Haijanen kertoo.

Helvi valmistui opettajaksi ja opetti muun muassa Nästissä ja Mudaisissa. Hän auttoi oppilaita löytämään oman leiviskänsä. Esimerkiksi matemaattisesti lahjakkaat oppilaat hän esitteli suoraan pankin johtajalle.

Vapaa-aikanaan hän oli aktiivinen: veti opintopiirejä, oli näytelmäohjaajana ja mukana Marttojen toiminnassa. Erityisen hyvä hän oli kirjoittamaan. Häntä pidettiin jopa vähän epäsovinnaisena persoonana, sillä hän uskalsi nostaa esiin kaikenlaisia keskustelunaiheita.

Ruustinna Vihemäki aloitti kahvinjuonnin

Mandi Vihemäki, omaa sukua Airila tuli samasta talosta kuin Maria Vänni. Kotona Suontakana hänellä oli neljä sisarusta, jotka olivat hänelle hyvin läheisiä. Sisarukset olivat vielä aikuisiälläkin lähes päivittäisessä kirjeenvaihdossa.

– Siihen aikaan lesken oikeudet eivät olleet kovinkaan hyvät. Jäätyään leskeksi heidän äitinsä jäi puille paljaille, mutta lapset huolehtivat hänestä yhdessä, kertoo Haijanen.

Mandi opiskeli kansakoulun opettajaksi ja oli erittäin musikaalinen – kuten koko perhe. Hän päätyi naimisiin Viktor Vihemäen kanssa, joka valittiin Jyväskylän kirkkoherraksi vuonna 1929. Perhe muutti pappilaan ja Mandi huomautti aina miestään, jos tämä messusi papin osuuden alavireisesti. Itse hän toimi kuoronjohtajana.

Laitilassa oltiin Mandista ylpeitä ja häntä alettiinkin kutsua Ruustinna Vihemäeksi, joka sai aina aloittaa kahvinjuonnin.

Kunnanvaltuuston ensimmäinen naisjäsen oli vankiloita kolunnut kommunisti

Alma Randén syntyi Liedossa pieneen torppaan omien sanojensa mukaan ”liikatuotantona”. Hänen äitinsä oli opettanut hänelle työväenlauluja. Nuorena hän osallistui työväentalolla iltakursseille, joissa saatettiin keskustella aamuun asti. Alman vakaumus vahvistui, ja hän alkoi värvätä ihmisiä mukaan punakaartiin.

Alma oli vakaumuksellinen kommunisti, kuten myös laitilalainen Otto Randén. Nuoret rakastuivat ja muuttivat Laitilaan. Kun kommunistinen toiminta kiellettiin, Alma ja Otto osallistuivat aktiivisesti maanalaiseen toimintaan. Molemmat joutuivat lopulta tahoilleen vankilaan. Vankila-aikoina he kehittivät yhteisen salakielen, jonka avulla he pystyivät keskustelemaan punakaartinkin asioista.

Muut vangit muistavat Alman siitä, että aina ensitöikseen hän siivosi paikat asuttavaan kuntoon, oli sitten kyse putkasta, sairastuvasta tai vankilasta.

Vuonna 1937 hänet valittiin ensimmäisenä naisena Laitilan kunnanvaltuustoon, jossa hän vaikutti vuoteen 1964 asti.

Janica Vilen